Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Esalaiset
Juha
Honkonen
juha.honkonen@ess.fi

Esalainen

Lahti on iso napa - Suomen kuntakartalla se näyttää kärpäsen kasalta

Suomen kuntakartalla ­Lahti näyttää kärpäsen kasalta, mutta asukasluvultaan Päijät-Hämeen keskus on harvinaisen merkittävä maakunnassaan.

Asia nousi ajankohtaiseksi torstai-iltana, kun Suomen 21 suurimman kaupungin johtajat kokoontuivat tekemään yhteistä kannanottoaan. Julkilausumalla on merkitystä, sillä C21-kaupungeissa asuu lähes kolme miljoonaa ihmistä eli reilusti yli puolet suomalaisista.

Selvästi yli puolet päijäthämäläisistä taas asuu Lahdessa. Maakunnista ainoastaan Keski-Pohjanmaalla väestö on vahvemmin keskittynyt yhdelle paikkakunnalle.

Suurten kaupunkien kokoajana on toiminut Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.), jonka mukaan koko keskustan ajamaa maakuntauudistusta ei tarvita. Hänen mielestään sote-uudistus auttaa pieniä ja köyhiä kuntia, ja se riittää. C21-kaupunkien pitäisi saada järjestää työllisyys- ja yritys­palvelunsa itse.

Vapaavuori on pitkälti oikeassa, mutta mukana on roima ­ripaus puoluepoliittista taktikointia. Mainiossa gallupnosteessa oleva kokoomus turvaa kaupunkilaisten äänipottiaan ja petaa hyviä asetelmia ensi syksyn maakuntavaaleihin ja sitä seuraavan kevään eduskuntavaaleihin.

Kaupungistuminen on jo ­satoja vuosia jatkunut globaali mega­trendi, joka on vain kiihtynyt viime vuosikymmenten aikana. Jokin Suomen Keskusta ei pysty kehitystä estämään eikä juuri hidastamaankaan.

Päinvastoin, esimerkiksi Helsinkiä pitäisi tukea pyrkimyksissään nykyistä merkittävämmäksi Itämeren alueen metropoliksi. Siinä voittaa koko maa.

Pääkaupunkiseudun asema ei silti ole maakuntauudistuksessa niin surkea kuin Vapaavuori antaa ymmärtää, eikä ole Lahdenkaan.

Uudeltamaalta C21-ryhmässä on neljä kaupunkia. Niiden asukasluku on 72 prosenttia maakunnan väestöstä, joten helsinkiläiset, espoolaiset, vantaalaiset ja porvoolaiset pystyvät kyllä maakunta­vaaleissa valitsemaan sellaiset päättäjät, jotka pitävät kaupunkien puolia.

Suurten kuntien asema nousee vuorenvarmasti kuumaksi vaaliteemaksi vuoden päästä.

Vastakkainasettelua on odotettavissa Päijät-Hämeessäkin. Sen asukkaista jopa kuusi kymmenestä on lahtelaisia, joten jyrän alle maakunnan navan väki ei jääne.

Kuntavaalien perusteella Päijät-Hämeen maakuntavaalien voittaja olisi SDP. Demaritkaan eivät rakasta keskustan kasaamaa maakuntauudistusta.

Edes perussuomalaisilta ei tule tällä kertaa kepulle apuja, sillä puolue ei kelpaa kenenkään hallituskumppaniksi.

Ylen tuoreen gallupin mukaan sinipuna vihreillä ryyditettynä vaikuttaa vahvalta vaihtoehdolta seuraavaksi hallituspohjaksi. Kärjistettynä: on kaupungin vuoro selättää maaseutu.

Gallupin perusteella keskustan toive siitä, että maakuntien valtaa hiljalleen kasvatetaan, siirtyy pitkälle ensi vuosikymmenelle. Silloin Suomi on taas entistä urbaanimpi.

Juha Honkonen
juha.honkonen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (3)
ITEAATTELIJA

Paremminkin Lahti on joukko omaan napaansa tuijottava öykkäreitä.

Bonnie

Artikkeli pitkälti ainoastaan toimittajan toiveajattelua. Vihreät eivät ole seuraavassa hallituksessa.

Tuula Hölttä

Juha Honkonen :".. mukana on roima ­ripaus puoluepoliittista taktikointia."

On ollut EU:n alusta asti. Erkki Toivanen kirjoitti Uusi Suomi –verkkolehden blogissa 26.11.2007 yhteisestä häpeästämme – EU:n kirjanpidosta. EU:n tilintarkastustuomioistuin oli päättänyt hylätä EU:n komission budjetin varainhoitovuodelta 2006. Kielteinen lausunto annettiin jo kolmannentoista kerran peräkkäin eikä tuomioistuin ole voinut hyväksyä tilejä yhtenäkään vuonna, jolloin Suomi on ollut EU:n jäsen. Toivasen mukaan EU olisi liikeyrityksenä pantu konkurssiin vuosia sitten, ja sen johto istuisi telkien takana, ja että väärinkäytökset jatkuvat vuosikymmenestä toiseen niin kauan kuin se tapahtuu jäsenmaiden hallitusten ja viranomaisten tieten.

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X