Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Esalaiset
Ilkka
Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi

Esalainen

Miten maatalous kannattaa

Sen jälkeen kun ryhdyin rukiin pienviljelijäksi, olen saanut jonkin verran tiedusteluja perinneviljelyn taloudellista kannattavuutta koskien.

Erityisesti on tietysti kyselty sitä, pääsinkö juhlimaan EU-tukiaisilla. Lyhyesti sanottuna: en. Eurooppa suhtautuu 13 aarin palstaan kotitarveviljelmänä, jolle ei tukia myönnetä. Tiedoksi kuitenkin: laskennallinen peltokasvipalkkio tämänkokoiselle ruishalmeelle olisi 6,1 euroa.

Palstani tuotti 196 kiloa ruista. Jos lähtisin myymään satoani nyt eteenpäin ja joku suostuisi ostamaan näin pienen erän, tienaisin koko satsista 31 euroa (ruistonnin käypä hinta Suomessa on tällä hetkellä 158 euroa). Halvalla menee farmarin työ.

Entä sitten se kulupuoli?

Reetta-rukiin siementä meni viime syksynä peltoon 26 kiloa eli noin 20 eurolla. Lannoitteisiin arvelen käyttäneeni 25 euroa (teoreettisesti, tosiasiassa sain pari vanhaa säkkiä lahjoituksena isältäni). Ollaan siis jo 14 euroa miinuksella.

Kun ynnätään kulunkeihin vielä verot ja polttoainekulut (kylvössä käytetty traktori + auto, jolla olen ajellut pellonlaitaan), kirjataan tilikauden tappioksi maltillisenkin arvion mukaan jo noin 50 euroa.

On selvää, että näin ei voi jatkua.

Nähdäkseni on olemassa kaksi vaihtoehtoa: on pakko nostaa joko tuottavuutta tai jalostusastetta.

Tuottavuuden nostamiseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Vaikka löytäisin satoisamman lajikkeen ja kymmenkertaistaisin viljelmäni koon, tuotto ei ehkä nousisi samassa suhteessa.

Ensiluokkaista talkooväkeäni saattaisi nimittäin alkaa laiskottaa niin suuren alan leikkaaminen sirpillä, jolloin motivaattoriksi pitäisi hankkia jo muutakin kuin hirvisoppaa ja sahtia.

Myös vuokranantajani saattaisi kiinnostua nostamaan palstani vuokraa nykyisestä (0 e).

Koneistamisen tiellekään en mielelläni lähtisi. Puimuri maksaa käytettynäkin vähintään tuhansia. Sellainen rasittaa pienviljelijän tasetta vuosikymmenien ajan. Eikä pankilta välttämättä edes irtoa lainaa tällaiselle riskibisnekselle.

Jalostusasteen nostaminen tuntuu houkuttelevammalta. Koska luomurukiista maksetaan 300 euroa tonnilta, biologisesti viljeltynä satoni arvo jo lähes tuplaantuisi. Pääsisin lähelle nollatulosta.

Toisaalta jalostusarvoa voi nostaa myös täysin keinotekoisesti tehokkaalla brändäämisellä. Voisin esimerkiksi kehittää rukiini ympärille kunnon nyyhkytarinan vähäväkisestä kansasta, joka on purrut vuosituhansien ajan juuri tämän sortin ruisleipää ja kironnut sortajaansa.

Helsinkiläiset ruokahifistelijät saattavat kuulemma maksaa riihikuivatusta ruisjauhokokemuksesta jopa kuusi euroa kilolta. Vaikka siitä vähentäisi myllyn jauhatuksesta ottamat 50 senttiä kilolta, jää voittoa vielä reilunpuoleisesti, noin 800 euroa. Kannattaisi siis lahjoa muutamia youtubettajia, jotka aivopesisivät oikeat porukat rukiilleni suosiollisiksi.

Tosiasiassa kävi kuitenkin niin, että sadonkorjuun jälkeen laiskotti ja ensi vuoden ruis jäi kylvämättä. Se niistä tienesteistä.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (4)
Ukko

Tosiasiassa maataloustuotteiden hinnat on surkeutettu tuilla. Viljasta ja lihasta ei makseta niiden oikeaa hintaa, koska maataloustuilla tuotetaan hyvien olosuhteiden maissa paljon tehokkaammin näitä tuotteita kuin Suomessa. EU kuitenkin määrittää maksettavat tuet.

Kummastelija

Elintarvikkeiden hinta määräytyy oikein vain jos niistä on puutetta, eli vähintään osa väestä vähentää hinnan takia merkittävästi kulustaan. Alkutuotanto ei myöskään reagoi kysyntään alla vuoden aikajänteellä, joten jonkinlainen tukijärjestelmä, jolla maatalous pysyy pystyssä on hyvä olla.

Ja muista maista ei yleensä kannata tuoda merkittäviä määriä elintarvikkeita vaan väen kannattaa siirtyä sinne, missä tuottavuus, hinnat ja tuoreus ovat kohdallaan.

Ukko

Ihan en pysynyt mukana: Tuotteiden hinta markkinoilla on aina oikea, jos sitä ei sotketa tuilla. Markkinat ovat tässä järjestelmässä aina oikeassa.

On totta, että alkutuotannon prosessi on niin hidas, että se reagoi markkinamuutoksiin hitaasti.

Kyllä suurtuotannon ekonomia toimii edelleen. Väestön ei tarvitse siirtyä sinne, missä on viljavaa tai sinne, missä autot voidaan tehdä halvalla.

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X