Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Esalaiset
Terhi
Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi

Esalainen

Kuinka paljon stressiä nuoret kestävät?

Syksyn ylioppilaskirjoitukset alkoivat tällä viikolla. Monet jännittävät ja keräävät paineita entistä enemmän, koska pian pelkät ylioppilaskokeiden tulokset voivat ratkaista jatkon.

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja muutetaan todella ripeässä tahdissa. Muutoksen taustalla ovat opetus- ja kulttuuriministeriön vaatimukset. Pääsykokeiden pitää jo ensi keväänä olla sellaisia, etteivät ne vaadi pitkää valmistautumista. Vuoteen 2020 mennessä suurin osa opiskelijoista valitaan ylioppilastodistuksella.

Tämän vuoden abiturienteillä on erityinen ongelma: he eivät välttämättä vieläkään tiedä, millä perusteella haaveissa oleva ala ensi keväänä valitsee opiskelijansa. Joillakin aloilla perusteet julkistetaan vasta lokakuussa – joillakin aloilla valintaperusteet ovat jo tiedossa. Aika epäreilu tilanne.

Idea pääsykokeiden keventämisestä tai niistä luopumisesta kuulostaa periaatteessa kivalta. Käytetään valtakunnallisia ylioppilaskokeita, päästään samalla eroon kalliista valmennuskursseista ja välivuosista. Saadaan lisää tehoja.

Käytännössä korkeakouluun hakeminen pelkällä ylioppilastodistuksella muuttaa hyvin monia asioita. Nuoria käy sääliksi. Monet heistä ovat jo nyt sitä mieltä, että lukiossa päntätään vain yo-kirjoituksia varten. Jos tämän pänttäämisen annetaan voimistua, miten käy aineiden, joita ei tarvitse kirjoittaa, jotka nuori arvelee itselleen hyödyttömiksi? Sivistys voidaan varmaan sananakin jo unohtaa, vaikka lukion on nyt tarkoitus olla yleissivistävä opinahjo.

Kun ylioppilaskokeesta pitää saada parhaat pisteet, valmistautuminen vaatii kaiken peliin. Tämän tietävät myös valmennusfirmat, joilla jo nyt on tarjolla abikursseja. Niitä tulee varmasti paljon lisää, kun pääsyvaatimukset muuttuvat. Rahalla saa lisäoppia. Kauhukuvissani näen jo abeja nuoremmat osallistumassa preppauskursseille – myös kesälomalla.

Selvää on, että muutos lisää myös lukioiden välistä kilpailua. Ranking-listoista voi tulla arkipäivää.

Jotta hyvään lukioon pääsisi, pitää yläkoulusta saada hyvä todistus. Toivottavasti murrosikäisiä nuoria ei sentään aleta ahdistaa yksityisillä lisäkursseilla.

Ei kai kukaan halua kiinalaista mallia, jossa kunnianhimoiset vanhemmat ohjelmoivat tiukasti lapsensa koulunkäynnin, harrastukset ja valmentautumisen – hienon uran takia. Lapsuuden leikeistä nämä ”ihmelapset” eivät tiedä mitään.

Nykynuoret joutuvat tekemään ratkaisevia valintoja jo 16-vuotiaina. Ylioppilastodistuksella pyrkiminen korostaa tätä ilmiötä entisestään. Oikeat kurssit jatko-opintoja varten pitää tietää jo lukion alkaessa. Jos on valinnut väärin, tulee väistämättä eteen välivuosi, jonka aikana suoritetaan puuttuvia kursseja ja korotetaan arvosanoja.

Nuori ei ole mitenkään epäkypsä, jos hän ei 16-vuotiaana tiedä toiveammattiaan. Usein pojat kypsyvät vielä tyttöjä hitaammin. Tätä ei saa unohtaa. Pääsykoelinja kannattaa pitää avoinna, vaikka ylioppilastodistuksellakin voi saada opiskelupaikan.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X