Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Esalaiset
Tuomas
Haakana
tuomas.haakana@mediataloesa.fi

Esalainen

Tuoko sileä huvilatie autuaan onnen?

Mökkitie. Siitä riittää joka kesä porua. Puolen kilometrin tiestä, jota käytetään muutaman kerran vuodessa ja jossa on muutama kuoppa.

Sitten on moottorisaha. Pitäisi olla tehokkaampi ja isompi, niin saisi helpommin kaadettua toisenkin koivun suvessa.

Klapikone. Sillä olisi helppo vanhemmankin väen halkoja pilkkoa. Ainut vaan, että puuta kuluu vuodessa korkeintaan puolen seinustallisen verran ja että puuliiterissä näyttäisi roikkuvan jo valmiiksi parisenkymmentä halkomaterää.

Mutta kaipa nyt edes se aitta. Siitä on puhuttu vuosia. Jos nimittäin vieraita lappaisi jostakin kumman syystä isona köörinä tontille, vierasmajassa voisi mukavasti itsensä yövyttää. Vain kymppitonnin valmiina maksaisi. Enää vain pitäisi löytää Kuopioon asti vaivautuvia kavereita, tai kavereita ylipäänsä.

Entäpä laituri. Sen olisi syytä olla pidempi, niin voisi sen jälkeen kävellä vetten päällä muutaman metrin lähemmäksi saarta. Kun pidennyspalan saa jo vaivaisella tonnilla.

Ja vene. Pitäisihän perämoottoria saada vedellä. Mutta järvi on sata metriä leveä ja pari kilometriä pitkä, ja mato-ongelle pääsee mukavasti soutamallakin.

Suomalaisten kansallisharrasteena on laittaa järjettömiä summia sinne, missä sijoituksia ei tarvita.

Mieleen tulevat Gösta Sundqvistin laulut.

Esimerkiksi neliveto sopii varmasti veneen omistajille. Se auttaa nostamaan purren jyrkkää mäkeä ylöspäin. Tarvittaessa voi myös hinata tienposkeen jymähtäneen naapurin takaisin väylälle.

Vai kannattaisiko sittenkin laskea vene vesille loivemmasta laskupaikasta tai tilata ammattitaitoinen hinauspalvelu vahingon sattuessa?

Kodin kuntosalilaitteitakin menee kaupaksi, esimerkiksi kuntopyöriä. Ja sitten kitisee, ainakin vuoden välein.

Mutta voisiko kuntopyöränkin jättää kauppiaalle ja suunnata vaikkapa Kivimaan uimahallin liikuntatiloihin?

Ymmärrän kyllä, että uusi ja paras näyttää siistiltä ja hyvältä. Laadukasta kannattaa myös suosia, eikä tavaraa pidä ostaa moneen kertaan.

Kunnolla höylättyä, lanattua ja laitettua mökkitietä on mukava pöristellä menemään. Sadetunnistin tuulilasissa taas säästää viiksen naksauttamisen vaivan.

Mutta kannattaako standardit asettaa niin korkealle, että rahaa ei riitä mihinkään hauskaan? Kannattaako rahaa laittaa ominaisuuksiin, joita ei tarvitse?

Vai kannattaako tuohi sijoittaa mieluummin oikeasti tuottaviin, hauskoihin tai parisuhdetta syventäviin asioihin?

Varsinkin, kun hommat toimivat jo valmiiksi eikä uusiin kokeiluihin ole koskaan aikaa.

Tuomas Haakana
tuomas.haakana@mediataloesa.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (4)
Mies van Hus

Tuleepa tuosta mieleen onnellisen miehen paita.

Pessi Misti

Kyllä talouden "pitää" pyöriä, sekä kehityksen kehittyä! Mitenkäs se tapahtuisi jos jokainen ostovoimainen kitsastelisi ja pihtaisi eikä keksisi mitään hankittavaa? Ja yleensäkin immeinen tyytyisi olemassaolevaan? Onneksi aikoinaan oli joitakin jotka halusivat pyöreän pyörän kulmikkaan sijaan, esimerkiksi. Tai rauta-auran puisen sijaan... jne...

Persistent

Tuolla Nurmijärven Röykässä on pikku järvi nimeltään Vaaksi (en tarkissanut mutta näin muistelen). Tuli sinne kerran asiaa ja kun pikitieltä metsään käännyin, ihmettelin kun ei piki loppunutkaan vaan jatkui syvälle suomalaiseen kuusikkoon - olin maiseman kartalta tarkistanut ja siellä ei pitänyt olla kuin rantamökkejä. Perillä sitten isännältä kysäisin, että mitenkäs on, onkos tämän tien asukkailla veroäyrejä enemmän kuin keskivertoröykkäläisellä, kertoi isäntä tarinan. Tarinassa muuan kauppaneuvos von Frenckell oli 60-luvulla kutsunut kaverinsa talvikalaan Vaaksille. Mutta kun kaverin autot sattuivat olemaan pitkänpuoleisia ja suhteellinen maavara siksi olematon, piti asiaa auttaa levittämällä metsäpolulle asfaltti. Eerikki ja UKK sitten tiemmä pilkkivät onnistuneesti.

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X