Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Esalaiset
Mervi
Pasanen
mervi.pasanen@ess.fi

Esalainen

Hän kasvattaa meitä makean chilin kera

Kesällä 1996 Lahden torille ilmestyi koju, jossa myytiin thaimaalaista ruokaa. Lahtelaiset eivät uskaltaneet maistaa, vaan kävelivät ohi. Kojussa ruokaa myi Panya Suamsri-Penttilä, tuttujen kesken Panja. Hän ei osannut juurikaan suomea, eivätkä suomalaiset siihen aikaan vielä osanneet thaita.

Koska väki ei uskaltanut mennä syömään, Panja tarjosi ilmaisia maistiaisia. Näin hän opetti lahtelaiset syömään thairuokaa, kevätkääryle kerrallaan. Maista maista, hän sanoi.

Jäin laakista koukkuun. Kävin yhä useammin, lopulta joka päivä.

Kesällä 1997 Panja avasi Lahden kauppahallissa thairuokalansa. Siinä oli kaksi pientä pöytää, asiakaspaikkoja taisi olla alle 20. Hän opetti meidät paitsi syömään thairuokaa, myös istumaan ventovieraan viereen. Kun on nälkä ja paikkoja rajoitetusti, ei voi jättää tyhjää tuolia itsensä ja vieraan väliin.

Pikkuhiljaa tutustuimme paremmin ja meistä tuli kavereita. Lopulta istuin lautasen ääressä sanakirjan kanssa opettelemassa thaikieltä.

Kaksi vuotta meni kauppahallin puolella, mutta sitten ravintolan piti muuttaa, koska itse tehdyt maustetahnat kuulemma haisivat liikaa hallissa. Kauppahallin päädystä vapautui uusi paikka. Siellä on tilaa. Nyt me jurottajat saamme taas istua omissa pöydissämme, vain ruuhkaisimpina aikoina joudumme ujosti kysymään vierailta, onko vieressä tilaa.

Panja tuntee asiakkaansa. Hänelle kerrotaan kuulumiset, missä on käyty ja ketä nähty. Hän tietää, mitä ruokaa kukin syö.

Hän on nähnyt miten asiakkaiden elämänvaiheet vaihtelevat ja ruokaseura vaihtuu. Hän muistaa, minkä nimisen miehen kanssa kävin syömässä ensimmäiset kevätkääryleeni. Hän muistaa minut laihana ja lihavana, ja muistaa millainen olin nuorena. On kivaa mennä lounaalle vähän myöhemmin kuin muut, istua omalle paikalleni keittiön oven viereen ja vaihtaa kuulumiset tiskiin nojailevan Panjan kanssa.

Ruoka ei ole ole tärkein asia, jota häneltä saamme. Hän on opettanut suvaitsevaisuutta ja kansainvälisyyttä makean chilikastikkeen kera. Hän on avannut makuaistimme lisäksi ajatuksemme ja sydämemme. Nykyisin moni puhuu hänelle thaita – kiitos matkailun kasvaneen suosion.

Ihailen Panjaa. Vaikka hänelläkin on ollut vaikeaa, hän on aina ystävällinen. Hän on ahkera. Ravintolatyön päälle hän käy sienessä ja mustikassa. Viime viikolla ravintolassa juhlittiin vaivihkaa kahden vuosikymmenen täyttymistä. Me asiakkaat saimme jälkiruoaksi mansikkakakkua. Ilman hälyä tai huomiota meni tämä merkittävä päivä, työn ääressä.

Khob khun kha, Panja.

Mervi Pasanen
mervi.pasanen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (1)
Mies van Hus

Panja kavereineen on opettanut meille paljon.

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X