Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Tuomas
Haakana
tuomas.haakana@ess.fi

Esalainen

Juon halvemmalla – kannan korkeampaa veroa

Moni hyvätuloinen toivoo Suomeen Virosta tuttua tasaveromallia. Tässä mallissa 1 000 euroa tienaava maksaa veroa 200 euroa ja 10 000 euroa tienaava 2 000 euroa. Molemmat 20 prosenttia.

Miltäpä tuntuisi, jos sekä tuhat euroa että kymmenentuhatta tienaava maksaisi veroa 800 euroa – vähemmän saava 80 prosenttia ja törkytuloisempi 8 prosenttia?

Tätä voi kysyä panimoteollisuudesta.

Kaupasta saa ainakin kolmea hyvin samankaltaista suomalaista pohjahiivaolutta, jotka näyttävät kaikki olevan Olvin valmistamia. Lidlin ”Kotimaista olutta” olen ostanut 82 sentillä, Pirkka-oluen 99 sentillä ja Olvin kolmostölkistä olen pulittanut halvimmillaan 112 senttiä.

Alkoholiveroa olen maksanut kustakin tölkistä 47,5 senttiä. Mielenkiintoista on se, että Olvi-kolmosen alkoholiveroprosentti on vain 42, Pirkan 48 ja halvimman kotimaisen jopa 58 prosenttia.

Tasaveroa? Ei.

Kannustaa vähentämään alkoholinkulutusta? Ei.

Käytössä on haittaveromalli, jossa huonommalla katteella joutuu maksamaan enemmän veroa. Systeemi johtaa korkeintaan siihen, että haitallisia tuotteita yritetään brändätä mahdollisimman arvokkaiksi. Kaljaa joutuu siis mainostamaan esimerkiksi lapsille ja nuorille, jotta saisi tulevaisuudessa tuotteestaan voittoa.

Häkäpönttö-Sipilän (kesk.) ja pukumieskumppaneiden moneen kertaan katastrofiksi osoittautunut hallitus on kertonut pyrkivänsä purkamaan normeja.

Toistaiseksi en ole nähnyt norminpurkutalkoita ainakaan siellä, missä niitä eniten tarvittaisiin: verotuksessa.

Suomen verotus on sarja purukumiliitoksia. Yhdellä säädöksellä on paikkailtu toista. Syventävillä vero-ohjeilla voisi päällystää vähintäänkin Vesijärven ja jokusen muunkin vesistön.

Ongelma on siinä, että koko verotuksen perusta on ajalta, jolloin laskelmia tehtiin käsin kalkeeripaperille, vai mitä niitä nyt olikaan käytössä 60-luvulla.

2000-luvulla olisi aika siirtyä hyödyntämään verotuksessa tietokonetta. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kaikille etanolia sisältäville ”elintarvikkeille” annetaan kerroin, jossa on huomioitu myyntihinta ja alkoholiprosentti. Minkäännäköisiä taulukoita ja käymisteiden määrityksiä ei enää tarvittaisi, koska algoritmi kohtelisi kaikkia samoin.

Myyjän ei tarvitsisi kuin näppäillä myyntihinta laskuriin. Kone sylkisi ulos veroprosentin, joka olisi myös paremmin brändätylle kilpakumppanille yhtäläinen.

Tietokoneet verotuksessa voisivat johtaa jopa sellaiseen ihmeeseen, että eläkeläinen tai sijoittaja kantaisi veroja samoilla perusteilla kuin palkkatöissä käyvä.

Tuomas Haakana
tuomas.haakana@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X