Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Esalaiset
Juha
Honkonen
juha.honkonen@ess.fi

Esalainen

Lisää liksaa vai vielä kerran malttia?

Perussuomalaisten uuden puheenjohtajan pöydälle tulee nopeasti kiperiä asioita viinalaista maakuntamalliin ja soten valinnanvapauteen. Maahanmuuttolinjauksiakin yritettäneen kiristää.

Viimeistään syksyllä lähes joka työpaikalla nousee kuppilakeskusteluihin kuitenkin aihe, joka hakkaa muut: tuleeko lisää liksaa? Eli poikivatko liittokierroksen neuvottelut palkankorotuksia?

Hallituskumppanien puheenjohtajat Juha Sipilä (kesk) ja Petteri Orpo (kok) ovat jo ottaneet kantaa palkkamaltin puolesta. Miten kommentoi Timo Soinin (ps) seuraaja?

Perussuomalaisten hyvässä muistissa on syksy 2015, jolloin ay-liikkeen näyttävien protestien aikana puolueen kannatuksesta suli puolessa vuodessa peräti puolet pois.

Silloin syynä olivat hallituksen leikkaukset, joiden takia monen suomalaisen palkka käytännössä laski. Silloin oltiin taantumassa. Jos nyt nousukauden aikana menetettyjä rahoja ei saada takaisin inflaatiokorotuksen kera, täyttynee duunarien mitta yli äyräiden.

Uutissuomalainen julkaisi tällä viikolla gallupin, jossa yli puolet vastaajista halusi palkankorotuksen. Ikäryhmistä edes eläkeläiset eivät kannattaneet nollalinjaa.

Varsinkin työikäiset tuntuvat olevan hyvin perillä talouskasvun suuruudesta, sillä eniten kannatusta saivat 1–3 prosentin palkankorotukset. Teollisuusvaltioiden yhteistyöjärjestö OECD povasi tällä viikolla Suomen bruttokansantuotteelle kahden prosentin kasvua.

Toki joillakin työnantajilla menee kehnosti nousukaudesta huolimatta. Toisaalta joillakin menee erityisen kovaa. Pörssiyhtiöt jakoivat keväällä huippuosingot.

Helpotusta epäsuhtaan tuo se, ettei enää tehdä keskitettyä tuloratkaisua. Keskusjärjestöjen ja valtion rooli on nyt pieni – liitot ratkaisevat.

Työnantajapuoli on puhunut ”Ruotsin mallista”, jossa vientivoittoiset alat määrittelisivät korotusten katon.

Helppoa siitä ei tule, sillä esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoi viikko sitten, että hän jatkaa naisvaltaisten alojen viemistä eteenpäin tavoittelemalla vähintään samoja korotuksia kuin vientialoilla.

Ruotsissa palkkoja hinataan ylöspäin kaksi prosenttia vuodessa. Kaikkine mausteineen korotustaso on kolmen vuoden aikana yhteensä 6,5 prosenttia.

Suomessa tuskin on varaa ja haluja ihan samaan. Lisää voita leivän päälle kuitenkin tulee.

Tyydyttääkö taso kahvipöytäkeskusteluissa perussuomalaisia ja muita, nähdään syksymmällä.

Kolmikantaa ei enää ole, mutta hallituskolmikon kanta korotuksiin määrittää puoluekannatusten suuntaa kohti talven vaaleja.

Juha Honkonen
juha.honkonen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (1)
ITEAATTELIJA

Kun "toisaalta joillakin menee erityisen kovaa" ja "pörssiyhtiöt jakoivat keväällä huippuosingot", niin malttia tarvitaan siihen, että joillakin menisi tästä vieläkin kovempaa ja pörssiyhtiöt voisivat jakaa taivaallisia huippuosinkojaosinkoja.

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X