Esalaiset
Kimmo
Kangas
kimmo.kangas@mediataloesa.fi

Esalainen

Rakkaudella Päksilleni

Viimeaikaiset uutiset Päijät-Hämeen keskussairaalasta surettavat. Hoitotakuu tökkii, eivätkä maakunnan asukkaat pääse erikoissairaanhoitoon lain säätämässä ajassa. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri oli odotusajoissa viime vuoden lopulla peräti pahnanpohjimmainen.

Kun Päksiin sitten joskus pääsee hoitoon, niin ei siellä edes tervehdytä, vaan kuollaan selvästi keskimääräistä useammin. Näin kertoi ainakin Seura-lehti viime viikolla. Lehti selvitti Suomen sairaaloiden leikkauskuolleisuutta kolmessa eri sairaustyypissä.

Uutiset surettavat, koska monella päijäthämäläisellä, minullakin, on muodostunut sairaalaan elämänmittainen suhde. Päks ja sen henkilökunta ovat läsnä syntymässä ja kuolemassa. Pitkässä suhteessa tunteetkin ovat syviä. Yksi saattaa muistella Päksiä kiitollisuudella, toinen katkeruudella.

Omissa muistikuvissani sairaala ja säätila liittyvät kiinteästi yhteen. Tämä on erityisen outoa siksi, etten yleensä muista millainen sää edellispäivänä oli.

Kun isäni kuoli, oli kaunis loppukesän päivä. Aurinko paistoi lämpimästi huoneeseen, johon hänet oli siirretty viimeisiä jäähyväisiä varten. Ehkä siksi olisin voinut vannoa, että ulkonakin oli hyvin lämmin. Säätilaston mukaan lämmintä oli kuitenkin vain vajaat 14 astetta.

Yöllä oli satanut alijäähtynyttä vettä, ja auton ikkunat olivat panssarijäässä. Kävin kotona ruokkimassa kissan. Kun palasin sairaalaan, siirryimme synnytyssaliin ja illalla esikoisemme syntyi.

Esikoisella oli pipo päässä ja tumput kädessä, kun haimme kuopusta ja äitiä sairaalasta. Satoi räntää, vaikka oli juhannusviikko.

On kai hyvä merkki, että sairaalakäynneistä, niin iloisista kuin surullisista, on jäänyt mieleen sää. Ainakaan suurempaa valitettavaa ei ilmeisesti ole ollut.

Potilaana olen viettänyt sairaalassa vain muutaman päivän ja yön. Saamani hoito on ollut parhaimmillaan erinomaista, kehnoimmillaankin asiallista. Enempää ei kai voi toivoa?

Omin silmin on tullut todistettua useaan otteeseen Akuutti24:n toimintaa. Siellä tilanne vaikuttaa kieltämättä ongelmalliselta. Hoidossa ei ole ollut moittimista Akuutissakaan, vaan ongelmien syyt vaikuttavat olevan muualla.

Kun päivystyksessä voi yksityisyydestä lähinnä haaveilla, tulevat muidenkin potilaiden tilanteet kuulluksi. Liian usein henkilökunnan niskoilla on ollut vanhusten tai päihteidenkäyt-täjien ongelmia, joiden ratkominen kuuluisi aivan muualle.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa on käyty kovaa vääntöä sairaaloiden tehtävistä ja sijainneista. Rakkautta rakennettuihin sairaalaseiniin on moitittu hupsuksi, kun kyse on lopulta hyvästä hoidosta.

Näin tietysti on, mutta kuten tämäkin kirjoitelma toivottavasti osoittaa, voi niihin seiniin liittyä monenlaisia muistoja ja tunteita.

Kiitos siis sinulle Päijät-Hämeen keskussairaala. Toivottavasti seiniesi sisällä saa hyvää hoitoa jatkossakin. Olet maakunnalle tärkeä, ja siksi sinut tulee pitää huippukunnossa.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@mediataloesa.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (4)
Mies van Hus

Kokemuksella, kiitoksia Päks !

Hiisi

Päksi ansaitsisi paremman johdon.

Arabialainen

Eikö korumyyjä & tk-lääkäri duo vakuuta? :D

Pitsitien Wanha

Roomassa olin yötä kuninkaallisessa valtavassa sairaalassa tarkkailussa oman kuntoni ja pakokaasun myrkyllisyyden takia.Huone oli iso - arvelen noin 40 vuodetta kahdessa rivissä. Niiden välissä oli vain kankaiset verhot. Monenlaista ääntä kuului. Viereisen pedin vanha rouva hätkähti aina valveille kun seurantalaitteeni piippaus alkoi kuulua. "Mikä tuo ääni on?" Monesti ja hätääntyneenä. Pyysin irrroittamaan letkut ja sain itsekin unta. Jostain syystä minua eikä viereisiäni pätkääkään haitannut se mitä kuki toisesta kuuli. En oikein jaksa tajuta, miksi koskaan pitäisikään. Ongelmahan on vain sillä, joka ei kasvojaan menettämättä voi juoruta asiasta. Jos holisti siellä olisi ollut, olisi hän ottanut asian kunnia-asiana ja kertonut itse. Mikä siis mättää. Kiitos PÄKSIlle ja 10 pistettä.

Näytä lisää

Lue seuraavaksi X