Esalaiset
Ari
Helminen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi

Esalainen

Naapureiden lompsat limittäin

Seuraavista vaaleista on tulossa myös telaketjuvaalit. Puolueiden odotetaan ottavan kantaa siihen, ovatko ne nostamassa puolustusmäärärahoja vai eivät.

Asia nousi esille Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaarissa alkuviikosta. Näillä näkymin perussuomalaiset, keskusta ja kokoomus ovat valmiit antamaan puolustusvoimille niiden tarvitsemat lisämiljoonat. Oppositio kuitenkin ihmetteli, että kokoomus oli hiljattain hallituksessa leikkaamassa määrärahoja.

Muut puolueet muistuttivat 9 miljardin euron alijäämästä ja pitivät epärehellisenä sitoa tulevan hallituksen käsiä rahoituslupauksilla. Vihreiden mielestä meillä on vain yhdet veronmaksajien rahat ja niitä tulisi suunnata muualle.

Eurojen ohella sotilaallinen liittoutumattomuus ja yleinen asevelvollisuus ovat teemoja, jotka tarvittaessa kirvoittavat vaalikentillä kipakoita keskusteluja.

Siitä sen sijaan löytyy varsin suuri yksimielisyys, ettei Suomi voi tuudittautua kriisitilanteissa muiden apuun, vaikka erilaisia kumppanuuksia onkin hyvä kehittää. Suomi pystyy lyhyellä aikavälillä puolustamaan koko maata yksin, jos kalusto on kunnossa.

Kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi (kd.) huomautti, että pohjoismaisessa yhteistyössä maat ovat selät vastakkain. Johannes Koskinen (sd.) letkautti tähän, että maat ovat pikemminkin lompsat limittäin. Asejärjestelmien uudistamisessa maat voisivat tehdä yhteistyötä.

Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen piti hyvänä, että resursseista ja maanpuolustuksesta keskustellaan. Hän kuitenkin toivoi, että keskustelua käytäisiin leveämmällä sihdillä. Hänestä keskustelussa tulee ottaa huomioon kolme näkökulmaa, joista ensimmäisenä on valtion näkökulma. Valtion tulee taata maan turvallisuus.

Toisena tulee yhteiskunnallinen näkökulma. Puolustus on hyvä hoitaa kustannustehokkaasti. Kolmantena on kansalaisnäkökulma, miltä puolustusvoimat näyttäytyy asevelvollisen silmissä.

Hän kehotti keskustelijoita näkemään omat arvomme ja vahvuutemme. Hän ihmetteli, että joidenkin mielestä Suomen tulisi luopua yleisestä asevelvollisuudesta sillä perusteella, kun muutkin ovat tehneet niin. Hän kehotti luopumaan omien asioiden vähättelystä ja korosti, että armeijassa nuoret oppivat toimimaan tiimin jäsenenä. Se on ehdoton etu ja keskeinen arvo.

Kansanedustajien näkemykset asevelvollisuudesta olivat yllättävän erilaiset. Kari Uotila (vas.) muistutti, ettei yleisestä asevelvollisuudesta voida puhua, jos vain 40 prosenttia ikäluokasta suorittaa sen. Hänestä kaikille nuorille olisi annettava mahdollisuus ”turvallisuuskoulutukseen”.

Naisten kutsunnat saivat keskustelijoilta varsin laajan hyväksynnän. Jussi Niinistö (ps.) tosin letkautti, ettei vihollista pysäytetä tasa-arvolla tai valikoivalla asevelvollisuudella. Ruotsi yritti, ja maan uskottavuus meni nurin. Mikko Savolankaan (kesk.) mielestä sodanajan joukkojen muodostaminen ei ole tasa-arvokysymys. Kun tähän lisätään Ismo Soukolan (ps.) ajatus, että siviilipalvelus tulisi muuttaa kokonaisturvallisuutta palvelevaan suuntaan sen sijaan, että nuoret miehet ovat päiväkodeissa, ruutia keskusteluun on riittävästi tarjolla.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Näytä lisää

Lue seuraavaksi X