Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kirjaelämää Lahdessa

Mihin lahtelaista tarvitaan Lahdessa?

Jos meillä olisi sekä Messi että Ronaldo ja vaikka Bonucci puolustuksessa, olisimme ylivoimaisia Suomen jalkapallokentillä ja kilpailisimme miljoonista Mestareiden liigassa.

Me on tässä FC Lahti, koska minä olen lahtelainen ja lehti myös.

En kuitenkaan unelmoi Messistä. Sen sijaan voisin unelmoida siitä, että näkisimme kerran vielä jotain sellaista kuin 1980-luvun Kuusysi tai saman ajan Reipas Litmasineen.

Hesarissa oli kolumni, jossa ylistettiin mahtavaa HJK:ta. Ammattijalkapalloilua kutsuttiin siinä bisnekseksi, vastapuolena esiintyi jalkapalloromantiikka. Romantikot haluavat oman kaupungin kasvatteja oman kaupungin joukkueeseen, bisnes tähtää menestykseen.

Mehän tiedämme, että tuossa ei välttämättä ole ristiriitaa. Kuusysin kultakauden kokoonpanot koostuivat isolta osin lahtelaispojista. Sama juttu Reippaan nuorisokaartin kanssa 1990-luvun taitteessa. Ja Reipaskin oli sentään liigan neljäs aikana, jolloin kotimaassa pelasivat lähes kaikki kotimaan parhaat.

Se pitää nurkkapatriootin tosin tunnustaa, että hyvää bisnestä 80-luvun Lahti-futis ei ollut.

Tarvitaanko vahvaan paikalliseen kulttuuriin paikallisia tekijöitä vai voidaanko laatu ostaa markkinoilta? Osa valtakunnan kärkiaivoista uskoo, että kansainvälisyys on aina kovaa, paikallisuus kökköä.

Joku on jopa valmis luopumaan omasta suomalaisesta kulttuurista kokonaan, koska se ei ole maailman huipuin. Samalla voidaan syrjäyttää hankala suomen kieli ja korvata se joustavalla englannilla.

Ajatuspaja Liberan johtaja Heikki Pursiainen kirjoitti HS:ssa keväällä kulttuurin tukemisesta. Artikkelissa oli joku tosilause, mutta myös böbimpi puoli.

Kuten tämä: ”Suomalaisten mahdollisuus nauttia rikkaasta ja monipuolisesta kulttuuritarjonnasta on itseisarvo. Sen sijaan kulttuurin suomalainen tuotanto ei ole.”

Suomalainen kulttuuri ei siis ole Suomessa itseisarvo.

Kun lauseessa korvataan kulttuuri jalkapallolla ja suomalaisuus lahtelaisuudella, mälsä ydin kuoriutuu koko tympeydessään.

Lahtelaiset jalkapalloilijatko eivät ole Lahdessa itseisarvo? Voisiko Litmaset, Kautoset, Rinteen Jarin, Ismo Liuksen ja Mikko Hauhian korvata Nigerian laadulla ja Brasilian paahdolla?

Entäs Kortteliliiga ja junnutyö, eikö niilläkään ole itsearvoa yhteisön, yhteenkuuluvuuden ja omaleimaisen kulttuurin synnyttäjinä?

Pursiainen pistää vielä pahemmaksi:

”Suomenkielinen kulttuuri on parhaimmillaankin aika ahdas ikkuna maailmaan. Suomenkielisen kulttuurin tukeminen ei saa tarkoittaa sitä, että ihmisten näkökulmaa kavennetaan.”

Suomalaisuus kaventaa Suomea. Yes.

HS:n pallopakinassa siteerattiin SJK:n mahtimiestä Raimo Sarajärveä, joka antoi huutia omien kasvattien suosimiselle ammattiurheilussa:

”Eihän kukaan teatteria harrastavakaan odota, että ammattilaisteatterissa näyttelisivät oman kylän näyttelijät. Tällaista teatteria kutsutaan harrastajateatteriksi.”

Olen asiasta kokemukseen nojaten eri mieltä. Vrt. Kuusysi. Ja sekin on nähty, että harrastajista voi tulla ammattilaisia ja päinvastoin. Vrt. Kortteliliiga.

Kalle Veirto

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (3)
Bonnie

Jompi kumpi antaa virhetietoa, Vierto, tai Wikipedia. Vierto kertoo Ess.n olevan Lahtelainen lehti.

-----

No, eikös kyseinen lehti kuitenkin Lahdessa ilmesty? Ja on muuten Veirto.

Bonnie

Näin luulisi. Klikkaappa uutisia, niin moni uutinen siirtää uutisoinnin alkulähteeksi Keski-Suomalainen lehden, jonka logo esiintyy uutisen päällä.

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X