Kirjaelämää Lahdessa

Vähemmistössä Lahden ja Litmasen tähden

Tiedänkö miltä tuntuu kuulua vähemmistöön? Pieneltä osin kyllä, olenhan lahtelainen ja kirjailija. Eräs kirjallisuuskurko puhkesi huvittuneeseen hörinään, kun kuuli että olen myös urheilutoimittaja.

Se teki minusta yksiniittisen, kiilusilmäisen kouhottajan. Kun taakkaan lastattiin lisänumeroina Lahden maine Suomen epäkirjallisimpana oikeana kaupunkina ja se, että napsuttelen pääosin nuortenkirjoja, uskottavuus kallistui nollaan.

Kirjallisuus ei ole kenttä eikä Kiva Koulu, siihen ei sovelleta vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa. Se on kilpailullinen hierarkia, jonka pohjalla ahertaa laaja laardi vähäväkisiä puurtajia. Minä.

 

Toinen kirvelevä vähemmistökokemukseni liittyy myös Lahteen ja erityisesti Kuninkaaseemme. Tapaus sattui Hämeenlinnassa kymmenen vuotta sitten.

Hämeen taidetoimikunta järjesti Kirjoilla Linnassa -tapahtuman. Taidetärkeilyn jälkeen pelattiin Pullerin hallissa hegemoniakamppailu PK Larin-Kyöstit vs. FC Kynä, sitten saunottiin.

Pelasin taiteilijaprofessori Olli Jalosen kokoamassa Larin-Kyöstien hämäläisjoukkueessa. Ottelu oli menestys: löimme ennakkosuosikit ja syötin voitto-osuman, vaikka olin rampa.

Kynän riveissä ravasivat ainakin Petri Tamminen ja Matti Rönkä. Meillä oli Kyrö ja Bagge ja paljon muita, joita en enää muista.

 

Saunan lauteilla kelattiin päivän kamppailua kohteliaasti. Kohta siirryttiin Suomen maajoukkueeseen ja sitten epäkohteliaasti keneenpä muuhun kuin Jari Litmaseen.

Kiukaan toisella puolen suupaltti pilkkasi Jaria ja piti surkuhupaisana, että ikäloppua konkkaajaa raahataan mukana sinivalkoisissa. Kööri yhtyi provokaatioon ja nauroi.

Vaikka olin tuntematon ulkopuolinen ja muutenkin hierarkian pohjamutaa, avasin suuni. Ainoana lahtelaisena huomautin, että vain puusilmä ja pahviaivo voivat vähätellä Litmasta.

Jos Jari on edes 15 minuutin pelikunnossa, hänet pitää aina kutsua maajoukkueeseen. Jäin mielipiteineni vähemmistöön.

Koko väestössä kuulun tietenkin enemmistöön. Olen näet varma, että iso osa suomalaisista jakoi silloin näkemykseni ja jakaisi sen edelleen, jos Litti olisi 15 minuutin kunnossa.

Hän pelasi saunaillan jälkeen kaksissa EM- ja yksissä MM-karsinnoissa 20 ottelua, joissa syntyi viisi maalia. Hollantilaisen jalkapallolehden äänestyksessä Litmanen valittiin juuri äsken kaikkien aikojen ulkomaalaisvahvistukseksi.

 

Mitä tulee kirjallisuuden hierarkiaan, se saattaa olla itse asiassa heikompi kuin koskaan ennen. Kenttä ja genret ovat laajentuneet, ja vaikka muuta väitetään, kirjoja tulee ovista ja ikkunoista. Ne eivät vaan saa huomiota.

Keskustelu kuplii vapaasti verkossa ja Facebookissa, eikä Hesarilla tai Ylellä ole Tarkkaa taikka paavikkoa, joka määräisi miten asiat ja arvot asettuvat ja mikä on oikein ja hyvää ja mikä sontaa.

Jos joku sitä yrittääkin, siihen saa sanoa ilman rangaistuksen pelkoa, että heitä hetero voltti. Heteroita ja tärkeilijöitä voi pilkata, koska he ovat enemmistöä.

Litmasta ei, koska hän on Kuningas ja pelisilmänero ja ainoa laatuaan. Todisteet löytyvät YouTubesta.

Kalle Veirto

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja
Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X