Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Lahden kaupunkikulttuuria ei tarvitse lähteä etsimään Berliinistä asti

Kaupungin äänet -festivaalin tunnelmia viime kesältä. Festari oli menestys myös kuluvana kesänä. Arkistokuva Kuva: Kaupungin Äänet

Kaupunginvaltuutettu Maria Rytkönen toi mielipidekirjoituksessaan ansiokkaasti esiin kulttuuritapahtumien merkitystä Lahden imagolle. Rytkösen kirjoitus oli tervetullut keskustelunavaus, joka kertoo toivottavasti laajemminkin uusien valtuutettujen nykyaikaisista ajattelutavoista.

Lahdessa kytee nimittäin valtava potentiaali profiloitua elinvoimaisena kulttuurikaupunkina, jos niin halutaan. Muutos kuitenkin vaatii kaupungin virkamiesten ja päättäjien suunnalta nykyistä syvällisempää ymmärrystä siitä, mitä kaikkea kaupunkikulttuuri tarkoittaa.
 

Tapahtumiin liittyen ESS:n Markus Luukkonen lisäsi keskusteluun tärkeän näkökulman: elämykselliset ja kiinnostavat kulttuuritapahtumat rakentuvat tarinoiden ympärille ja massafestivaaleilta nuo tarinat usein puuttuvat.

Tarinoissa on kyse identiteetistä ja yhteishengestä. Tarinat liittyvät vahvasti aikaan (esim. muistot ja unelmat), paikkaan, sekä ihmisiin ja yhteisöihin tapahtumien taustalla.

Monikerroksinen kulttuuri on osa kotikaupunkimme kestävää kehitystä.

Lahdessa ei ole aina arvostettu kaupungin kulttuurihistoriaa vaikkapa rakentamisessa tai koulutuspolitiikassa. Kuitenkin kiinnostavat ilmiöt ja tapahtumat syntyvät nimenomaan pitkäaikaisista kulttuurisista kerrostumista.

Esimerkiksi Kaupungin äänet -festivaalin ainutlaatuinen tunnelma liittyy olennaisesti legendaarisen rokkimiljöön ja uuden musiikin väliseen synergiaan. Samasta on kyse viehättävissä pop up -tapahtumissa Oskarin pihalla tai tänä kesänä avatulla Sopenkorven Kesannolla.
 

Kaupunkikulttuuri ei kuitenkaan tarkoita vain mediassa tilaa saavia taide- ja kulttuuritapahtumia. Kaupunkikulttuuri elää samaten kuplivassa lahtelaisessa ala- ja vastakulttuurissa, sekä tavallisessa arjessa, jossa paikallisia asenteita, perinteitä ja tapoja luodaan ja pidetään hengissä.

Lisäarvoa kotikaupunkiimme ei aina tarvitse etsiä Berliinistä, Oslosta tai edes Helsingistä. Sen sijaan tulisi katsoa tarkkanäköisemmin sitä, mitä täällä jo on.

Lahden päättäjien ja virkamiesten keskuudessa kulttuurin puolustajat ja asiantuntijat ovat tähän asti olleet valitettavan harvassa. Vieläkin harvinaisempaa tuntuu olevan ymmärrys siitä, että kulttuuri rakentuu kerroksittain ajassa ja paikassa.
 

Monikerroksinen kulttuuri on osa kotikaupunkimme kestävää kehitystä. Sen vaalimisen tulisi olla kaikkien Lahden hyvinvoinnista, identiteetistä ja vetovoimasta kiinnostuneiden prioriteetteja.

Miten kaupunki voi sitten edistää kaupunkikulttuurin elinvoimaisuutta kokonaisvaltaisesti? Ehdotamme seuraavaa: kaupungin tulisi pyrkiä aktiivisesti tunnistamaan erilaisia uusia ja vanhoja, pieniä ja suuria kulttuurin muotoja ja tekijöitä. Kaupungin tulisi aktiivisesti tunnustaa näiden kulttuurin muotojen merkitys. Kaupungin tulisi tukea kaikin mahdollisin tavoin näiden kulttuurin muotojen kukoistamista ja kasvua.

Miina Kaartinen
YTM, kulttuurintutkimuksen jatko-opiskelija

Nikke Kaartinen
FM, kulttuuriyhdistysaktiivi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X