Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Miksi susia on niin vähän ja mihin unohtui kaasuauto?

Pekka Särkiön mielestä susien osalta tilanne on tällä hetkellä Suomelle nolo ja häpeällinen. Kuvituskuva. Kuva: KSML

Yhdysvaltojen jättäytyminen pois Pariisin ilmastosopimuksesta merkitsee, että muiden maiden on pidettävä entistä tiukemmin kiinni omista velvoitteistaan. Ministeri Anne Berner toi esille liikenteen päästövähennysten haasteita mainiten pyöräilyn ja kävelyn merkityksen sekä liikenteen sähköistymisen 250 000 sähköauton kautta.

Sähköautoilu ei kuitenkaan tuota hyötyä ilmastotalkoissa, jos sähkö on peräisin esimerkiksi kivihiilivoimalasta. Mihin ovat unohtuneet kaasuautot? Lahdessakin on mahdollista tankata biokaasua, joka on peräisin Kujalan jäteasemalta.

Ilmastohyöty on kaksinkertainen: metaani ei päädy ilmakehään, vaan palaa bensiinin sijasta auton moottorissa. Bensalla kulkevaan autoon on mahdollista jälkiasentaa alle 3 000 eurolla kaasusäiliö ja laitteet, joilla auto kulkee bensiinin lisäksi ympäristöystävällisesti kaasulla - vain kahdella kolmasosalla bensalitran hinnasta - käyttösäteen ollessa noin 300 kilometriä.

Mielessäni on myös toinen tuore uutisaihe. Etelä-Suomen Sanomat uutisoi Suomen susitilanteesta kysyen, miten neljännes Suomen susista joutui vuodessa hukkaan. Kevään 2016 laskennassa susia arvioitiin olleen 200-235. Tämän kevään laskennassa susikannaksi arvioitiin enää 150-180 sutta. Kuinka rauhoitetun ja uhanalaisen suden kanta oli voinut pudota näin paljon?

Susien osalta tilanne on Suomelle sen sijaan nolo ja häpeällinen.

Uutisessa kerrotaan, että tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan muutoksen taustalla oli kaksi syytä, aiempaa tarkempi laskenta ja toissa vuoden metsästys, jolloin kaadettiin poikkeusluvilla ennätysmäisesti 79 sutta.

Kaadetuista puolet oli aikuisia ja huomattava osa johtajasusia, niin sanottuja alfoja. Ilman niitä lauma saattaa hajota ja menettää kykynsä metsästää ja lisääntyä.

Hajalle joutuneet ja salametsästäjien haavoittamat sudet saattavat nälkäisinä menettää ihmisarkuutensa ja tulla asutuksen lähelle etsimään ravintoa. Ongelma on silloin ihmisen toimien aiheuttama.

Kuinka paljon susia on muualla Euroopassa? Suomen naapurimaissa, Pohjoismaissa (Ruotsi-Norja 289-325) ja Baltiassa (Viro 500, Latvia 900, Liettua 600) ja Puolassa (600) niitä on huomattavasti enemmän, Puhumattakaan Venäjästä, jossa susia on noin 20 000-60 000, Venäjän Karjalassakin 350. Entä Etelä-Euroopassa, missä vapaata luontoa on vähemmän kuin Suomessa? Ukrainassa, Romaniassa, Turkissa ja Espanjassa susia on tuhansia.

Sudet kuuluvat pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsiin. Suomi on Euroopan metsäisin maa, ja juhlapuheissa luontoarvot nostetaan esiin. Eittämättä luonnon huomioon ottamiselle on katetta vaikkapa saimaannorpan suojelussa. Susien osalta tilanne on Suomelle sen sijaan nolo ja häpeällinen.

Ruotsi ja Norja ovat saaneet susikannan nousuun. Suomessa sitä on päinvastoin karsittu. Samaan aikaan peurojen määrä lisääntyy metsästyksestä huolimatta. Kohtuullinen susipopulaatio ylläpitää luonnon tasapainoa ja hirvieläinten kantaa kestävällä tasolla.

Ympäristöhaasteet on syytä ottaa tosissaan, jotta luonto säilyy elinvoimaisena myös tuleville polville.

Pekka Särkiö

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X