Pasi Kivioja tutki iltapäivälehtien muutosta 80-luvulta tähän päivään - Teemat

Jos Kauhajoen ja Jokelan koulusurmat olisivat tapahtuneet vuonna 1985, miten iltapäivälehtien uutisointi olisi eronnut nykyisestä?
- Suurin ero olisi ollut todennäköisesti se, että siitä olisi kirjoitettu paljon vähemmän. Varmasti se olisi ollut lööpin aihe ja sitä olisi käsitelty useampana päivänä, mutta uutisointi ei olisi ollut murto-osaakaan siitä, mitä se on nyt, tutkija ja Ilta-Sanomien toimittaja YTM Pasi Kivioja sanoo.
- Toinen keskeinen seikka on se, että nykyisin haetaan hyvin aktiivisesti syitä ja selityksiä. Aikaisemmin se oli kiinnostavaa, mutta sitä ei samalla tavalla korostettu, Kivioja jatkaa.
Kiviojan 245-sivuinen tutkimus iltapäivälehtien muutoksesta vuosina 1985-2007 julkaistiin maanantaina Päivälehden museossa Helsingissä. Tutkimus on Kiviojan mukaan ensimmäinen laaja katsaus iltapäivälehtien, Ilta-Sanomien ja Iltalehden, sisältöihin.

Miksi-kysymysten aika

Viime viikolla useat lehdet kysyivät: Miksi?
Kiviojan mukaan iltapäivälehdillä on ollut oma roolinsa kehityksessä, joka on johtanut perinteisistä mitä-, missä- ja kuka-kysymyksistä nykyisten miksi-kysymysten korostumiseen.
Kivioja sijoittaa kysymyksenasettelun muutoksen 1990-luvun loppuun ja 2000-luvulle.
- Silloin alettiin kontekstoida näitä rikoksia yhteiskunnallisesti. Parina viime vuonna se on ollut nähtävissä Helsingin Sanomissa ja myös muissa tiedotusvälineissä, muun muassa perhesurmauutisointia tutkimuksessaan käsitellyt Kivioja sanoo.
Kiviojan mukaan iltapäivälehdet ovat yksityisyyden rajoja koettelemalla tuoneet esiin yhteiskunnallisten tapahtumien taustoja ja mahdollisia syy-seuraussuhteita.
- Kun haetaan syitä ja selityksiä, tunkeudutaan väistämättä yksityisyyden alueelle. Samalla yhteiskunnallinen konteksti tulee kuitenkin ymmärrettäväksi. Tätä eivät tehneet muut kuin iltapäivälehdet ennen 2000-lukua.

Kolme vuosikymmentä

Kivioja tutki iltapäivälehtien muuttumista mediakentän ja yhteiskunnan muuttumista vasten. Molemmilla tahoilla kilpailu on kiristynyt: median puolella kilpailevat eri välineet, toisaalla taistellaan ihmisten vapaa-ajasta.
Mediakentän ja yhteiskunnan kehitys on vaikuttanut iltapäivälehtiin niin voimakkaasti, että Kivioja puhuu kunkin vuosikymmenen iltapäivälehdistä "aivan omina välineinään".
1980-luku oli muutoksen alkua: Ilta-Sanomat sai haastajakseen räväkämmän Iltalehden, mikä pakotti Ilta-Sanomat luopumaan uutislehtiperinteestä ja omaksumaan populaarimman tyylin.
1990-luvulla iltapäivälehtien populistinen talous- ja politiikan uutisointi löysi kaikupohjaa lama-Suomesta.
- Samaan aikaan, kun päivälehtien levikit laskivat nopeasti, iltapäivälehtien levikit saavuttivat uusia ennätyksiä. 90-luku oli poliittisen ja taloudellisen journalismin kulta-aikaa, Kivioja sanoo.
- 2000-luku on ollut pikaviihteen ja internetin aikakausi. Iltapäivälehtien rooli on voimakkaasti hakusessa - että mitäs nyt tehdään, kun kaikki tekevät tätä samaa?

Mitäs nyt tehdään?

Tutkimuksessa käytettiin iltapäivälehtien vertailukohtana neljää suomalaista sanoma- ja aikakauslehteä. Iltapäivälehtimäistymistä Kivioja havaitsi vain Helsingin Sanomissa.
Iltapäivälehtien apajille on Kiviojan mukaan silti tunkua.
- Iltapäivälehtien iso ongelma tällä hetkellä on se, ettei niillä ole yhtä, suurta, omaa aluetta, josta ne voisivat tehdä mielinmäärin juttuja. Esimerkiksi 1990-luvun alkuun asti iltapäivälehdet hallitsivat viihdejournalismia täysin. Sitten tulivat Seiskat, muut viihdelehdet, sähköiset välineet ja internet, jotka tulvivat viihdettä.
- Päivälehdetkin tekevät nykyään samoista aiheista samanlaisin näkökulmin juttuja - tosin pienemmällä volyymilla kuin iltapäivälehdet, Kivioja sanoo.
Iltapäivälehdet ovat kilpailleet uutisoinnin yksityiskohtaisuudella, tunnereaktioista kertomisella ja suurella volyymilla. Mutta omaa aluetta niillä ei Kiviojan mukaan enää ole.
- Nyt niiden pitää löytää useita pieniä alueita, joilla tavoitetaan lukijat.
Tutkimuksessaan Kivioja nostaa esiin "arjen hyötytiedon" tarjoamisen.
- Talousjournalismi tekee uutta tulemistaan kuluttajajournalismin kautta.

Journalismi henkilöityy

Tutkimuksesta käy ilmi, että politiikan ja talouden uutiset ovat vähentyneet ja rikosuutiset lisääntyneet 20 vuoden aikana. Journalismin muodotkin ovat muuttuneet.
- Politiikkaa käsitellään nyt henkilöiden ja draaman kautta. Sitä kautta käsitellään jossain määrin myös poliittista päätöksentekoa.
Journalismin henkilöityminen laitettiin merkille jo parin vuoden takaisessa lööppitutkimuksessa: lööpeissä kartettiin aiheita, joita ei voinut esittää henkilön kautta.
Ei olekaan yllätys, että iltapäivälehtien ihmissuhdeaineisto on lisääntynyt 2000-luvulla.
- Ihmissuhteet, koti, lapset - näihin liittyvät jutut ovat olleet nousussa, Kivioja sanoo.
Kaikkien muutosten keskellä iltapäivälehtien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on Kiviojan mukaan kuitenkin pysynyt Suomessa - samoin kuin Ruotsissa ja Norjassa - suhteellisen merkittävänä.
- Iltapäivälehdet ovat hyvin keskeisiä tekijöitä, kun uutisoidaan politiikan myllerryksistä. Päivänpolitiikassa niillä ei ehkä enää ole niin suurta vaikutusvaltaa kuin ennen, Pasi Kivioja sanoo.

ESS-Juuso Ala-Kyyny